maanantai 5. kesäkuuta 2017

Ensimmäinen 3 op:n yliopistollinen kurssi toiminnallisesta kielenoppimisesta Itä-Suomen yliopistossa syksyllä 2017


Olen todella onnellinen: ensimmäinen toiminnallisen kielenoppimisen yliopistollinen kolmen opintopisteen ja kolmen lähipäivän kurssi toteutuu syksyllä 2017 Itä-Suomen yliopistossa Joensuussa. 

Mitkä mahdollisuudet meillä osallistujilla ovatkaan luovuuteen ja toisiemme innostamiseen sekä yllättämiseen. Menetelmät saattavat olla vanhoja, mutta toivon, että uusia oivalluksia ja ennen kaikkea uutta innostusta kielten opettamiseen sekä yhteiseloon löytyy.

Opettajan innostus yleensä tarttuu oppilaisiin... Innostus syntyy esimerkiksi menetelmien sovellettavuudesta juuri omaan persoonaan ja opetukseen sopiviksi. Innostus syttyy osallisuuden tunteesta yhteisessä oppimisprosessissa, myös arvioinnin armollisuudesta ja erehtymisistä kiittämisestä. Mokaamisen kulttuuri on tärkeää oppimisen kannalta, mutta se vaatii harjoitusta, vuorovaikutusta turvallisessa ilmapiirissä. Tällaista kaikkea pääsemme päivien aikana harjoittelemaan yhdessä.

Tästä se siis lähtee, yhteinen yliopistollinen matkamme kohti erilaisia tapoja opettaa ja oppia kieltä! Ravistellaan käsityksiämme ja keksitään - ainakin omasta mielestämme - myös yhdessä jotain ihan uutta. Eikä sen uuden tarvitse olla hauskaa, mutta se saa olla sitäkin.

Katso tarkemmin kurssien aiheita oheisesta linkistä ja voit vaikka heti ilmoittautua! Lämpimästi ja luovasti tervetuloa kaikki aiheesta kiinnostuneet.


http://www.uef.fi/web/aducate/-/toiminnallisen-kielen-oppimisen-menetelmia-3-op-

maanantai 17. huhtikuuta 2017

Miksi toiminnallistan opetustani? Vastauksia kandintyön haastatteluun 17.4.2017


Sijamuotoloruhyppely ennen omaa koreografiaa ja/tai tarinaa

1. Minkälaisia toiminnallisia menetelmiä sovellat opetuksessasi? Miksi?

Olen jakanut toiminnalliset menetelmät äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksessa seuraavasti: 1) pelit ja leikit, 2) kinesteettiset, 3) draamalliset, 4) tarinalliset ja visuaaliset menetelmät sekä 5) toiminnallinen arviointi. Menetelmät sekoittuvat keskenään.

Olen kehitellyt vanhojen pelien ja leikkien sekä draamaharjoitteiden pohjalle kielen oppimiseen liittyviä pelejä ja leikkejä sekä ilmaisu- ja vuorovaikutusharjoituksia, sillä se on tuntunut luontevalta ja innostavalta, myös oppilaat ovat yleensä ”erilaisesta” opetuksesta tykänneet.

Olen halunnut myös kehittää opetuksen visualisointia yhdessä oppilaiden kanssa, eikä se tarkoita pelkästään käsitekarttojen visualisoimista ja symbolipiirustelua, vaan esimerkiksi kielen käsitteitä on piirusteltu hahmoiksi ja luotu tyyppejä, karttoja, maita ja muistikortteja…(ks. blogikirjoitukseni Ninan jutinoista Visuaalisuus opetuksessa I ja II).

Kuva: Saunalahden koulun 6b-luokan pienryhmä piirusteli Nomini-kaupunginosan ja tarinoi esimerkiksi pormestarista, joka on päättänyt kaupungin värit perustellen ne. Opettajana Pasi Kotilainen ja minä samanaikaisopettajana äidinkielen ja kirjallisuuden tunneilla.

Tarinallisuus on uusi vanha juttu: kaiken voi tarinallistaa ja kaikkien näiden menetelmien käytön pohjana on oppilaiden osallisuuden sekä autonomisuuden kokemuksen vahvistaminen. Oppija saa usein myös itse päättää, millaisen toiminnallisen loppu- tai kertaustyön hän kieliaiheesta tekee. Toisaalta yhteistoiminnallisten ja yhdessä tehtävien toiminnallisten harjoitusten myötä ilmapiiri paranee, rentoutuu, ”yhteisöllistyy”, mitä pidän suurena arvona: ryhmän tunneilmapiirillä on tutkimusten mukaan suurin vaikutus siihen, miten ryhmässä opitaan.

Liikkeellä on myös suuri merkitys oppimiseen: liikkuminen rentouttaa, antaa sopivia taukoja eli parantaa oppimista, kun aivot ovat päässeet liikkumisen myötä myös paremmin liikkeelle. Tästäkin on tehty jo paljon tutkimuksia (ks. esim. Liikkuvan koulun sivut). Liike voi tehdä merkityksen näkyväksi ja ymmärrettävämmäksi. Liike voi olla hyvin yksinkertainen: noustaan ylös ja otetaan askel vasemmalle tai oikealle aiheen mukaan tai sitten oppilasryhmä suunnittelee oman koreografiansa aiheeseen. Parasta onkin, kun oppilaat oppivat ja rohkaistuvat käyttämään erilaisia toiminnallisia menetelmiä omassa oppimisessaan ja opettavat niiden kautta muita.

Saunalahden 6a:n poikien sijamuototarina eteni sijamuotolappujen päällä kuin pianonsoitto kertojan "ohjatessa" koskettimia.

Kannattaa katsoa myös Zodiakin videot, joissa kieltä opiskellaan liikkeen ja tanssin keinoin. http://www.zodiak.fi/talk Toimintani on usein myös samansuuntaista.


2. Koetko, että käyttämäsi toiminnalliset menetelmät tukevat kielen opetusta? Millä tavoin?


Ehdottomasti tukevat: 1) ryhmä auttaa toisiaan, 2) keskittyminen paranee ja kun fokusoidaan asiaan, voi motivaatiokin aiheeseen löytyä, jollei se ole vielä löytynyt, 3) liike, tarina ja osallistuminen liittyvät kokemukselliseen, kokonaisvaltaiseen oppimiseen ja sellainen oppiminen  pidentää muistijälkeä ja ehkäisee ns. bulimiaoppimista, 4) toiminnalliset menetelmät opettavat erilaisia tapoja muistaa ja ymmärtää eli oppimisstrategioita ja 5) toiminnalliset menetelmät kokemuksellisuutensa vuoksi liittyvät tunteisiin ja asenteisiin ja jos ryhmässä saadaan tunteet ja asenteet positiivisiksi opittavaa asiaa kohtaan, saadaan flow-energia ja positiivinen kehä pyörimään.



3. Onko toiminnallisten menetelmien käyttämisestä opetuksessa ollut jotain haittaa tai hyötyä? Mitä? 


En näe haittoja. Jokaisen ihmisen kannattaa käydä epävarmuusalueillaan, sillä juuri epävarmuusalueelle asettumisen vuoksi tapahtuu oppimista. Toisaalta mikä oppiminen ei olisi epävarmuusalueelle asettumista, joten toiminnallisten menetelmien avulla oppimisesta voi tulla helpompaa, rennompaa, armollisempaa, ja nämä kommentit ovat oppilailta.

Toiminnallisten menetelmien käyttö sitouttaa ja vastuuttaa opiskelijan tekemään töitä oman oppimisensa eteen. Heittäytyminen toimintaan sekä ryhmätyön tekeminen voi olla joillekin oppilaille hankalaa sekä esiintyminen myös, mutta esiintyä voi vain opettajalle, esim. videolla, jos rohkeutta ei löydy heti oppimisen jakamiseen muille. Tai sitten jos ja kun tehdään harjoituksia kaikki yhtäaikaa, kasvojen menettämisen pelko vähitellen vähenee ja rohkeus kasvaa, kun aletaan ymmärtää, ettei kukaan ehdi tarkkailla toisten toimintaa, koska keskittyminen omaan tekemiseensä vaatii kokonaan yksilön huomion.

Parhaimmillaan aletaan myös ymmärtää, että moka on lahja ja vain erehdysten kautta ihminen oppii. Tätä oppilaat ovat alkaneet sanoittaa enemmän ja enemmän kokemukseni mukaan. Toiminnalliset menetelmät tulisikin nähdä armollisina menetelminä, koska niiden avulla ja kautta saa ”lempeästi erehtyä”: tilanteet menevät nopeasti ohi ja oppimista tapahtuu joskus ja/tai yleensä kuin huomaamatta. Siten myös erehdyksiin aletaan tottua ja nauttia tunteesta, kun oppija huomaa, että ”olisi seuraavalla kerralla tehnyt asian toisin tai osaisinhan mä tämän nyt”. Tai ”en osaisi vieläkään, jollen olisi erehtynyt.”



4. Miten koet oppilaiden suhtautuneen käyttämiisi toiminnallisiin menetelmiin?


Yleensä niistä riemuitaan. Taitavat olla vielä vähän harvinaisia käytössä. Mutta niihin täytyy tottua ja opettajan tulee esittää toiminnallisten harjoitusten tekeminen positiivisessa valossa, vedota vaikka tutkimuksiinkin – opettajan oma innokas asenne menetelmiä kohtaan auttaa. Toisaalta: eihän opettaja ole välttämättä kuin portin avaaja ja oppimisen mahdollistaja. Totta kai on eduksi, jos opettaja osallistuu itsekin harjoituksiin tai ainakin motivoi ne hyvin, muttei opettajan oma osallistuminen ole aina välttämätöntä.

Toiminnallisia menetelmiä ei tarvitse olla käytössä joka tunnilla. Ihanne olisi, että joka tunnilla olisi joku toiminnallinen osuus, esimerkiksi 5-10 min. Käytän toiminnallisuuteen yhden ryhmän kanssa tällä hetkellä noin 30-45min/vk, joten kyllä ne noin yleensä ottaen ovat odotettuja tunteja.

Jotkut ryhmät eivät ole olleet valmiita esim. käytöshäiriöiden vuoksi yhteistoiminnallisuuteen. Valitettavasti toiminnalliset osuudet ovat jääneet tällöin vähäisiksi. Luottamus ryhmän kanssa on harjoiteltava ensin hyväksi, jotta kaikilla, myös opettajalla, on turvallinen olo ohjatessaan esim. leikkiä. Joku ryhmä taas on saattanut olla ns. liian innostunut toiminnallisuuteen, joten silloin on pitänyt painaa jarrua ja harjoitella esimerkiksi ohjeiden ja toisten kuuntelemista, mikä ei ole pahitteeksi sekään. Tosin positiivista tällaisessa ryhmässä on yleensä valmius tehdä omia tuotoksia melko nopeastikin, koska he ovat innokkaita ja rohkeita tekemään, kokeilemaan ja luomaan itse.


5. Millä tavalla toiminnallisten menetelmien käyttäminen opetuksessasi on vaikuttanut oppimismotivaatioon ja ryhmädynamiikkaan tai yleiseen ilmapiiriin luokassa?


Luulen, että suurin syy ryhmän hyvinvointiin, keskinäiseen hyvään ilmapiiriin ja luottamukseen on juuri toiminnallisten menetelmien monipuolinen käyttö ja mielellään erilaisissa ryhmäkokoonpanoissa niin paljon kuin mahdollista. Olen nähnyt myös oppimismotivaation kasvaneen, kun oppilaan autonomisuuden eli itsemääräämisen tunne on kasvanut esim. sen vuoksi, että hän on itse päässyt päättämään, miten hän näyttää osaamistaan eli millaisen toiminnallisen menetelmän avulla. (ks. esim. blogikirjoitukseni Ninan jutinoissa maaliskuulta 2017 http://ninamaunu.blogspot.fi/2017/03/sanaluokkakertaus-toiminnallisesti.html)

Liikkeen käyttäminen on vaatinut joillakin ryhmillä perustelua kovastikin, mutta kyllä he ovat kuunnelleet ja yrittäneet osallistua – tosin joskus tulee hämmennystä, jos erittäin heterogeenisessä ryhmässä on ns. johtajia, jotka vetävät ryhmää eri suuntiin. Johtajilla tarkoitan tässä esiintymishaluisia ja äänekkäitä oppilaita. Eli ryhmä täytyy ensin totuttaa harjoituksiin ja kokemuksen myötä ryhmä tajuaa, mistä on kyse ja että kuinka oppiminen voi olla yhdessä hauskaa ja erilaista. Yleensä vaihtelua tunneille aletaan kaivata, samoin omista kiinnostuksen lähtökohdista tekemistä, valinnan vapautta, vaihtoehtoja…



6. Ovatko käyttämäsi toiminnalliset menetelmät mielestäsi vaikuttaneet oppimistuloksiin? Jos ovat niin, miten? Jos eivät niin, miksi?

Ainakin motivaation kautta eli vaikkei koe olisi mennyt niin hyvin, oppilaalla on ollut tunne, että hän saa näyttää osaamistaan myös muilla tavoin. Mielestäni myös kokeeseen on luettu paremmin sekä siinä menestytty paremmin, kun kieltä on tarkasteltu ja opiskeltu mielekkäillä tavoilla ja sen opiskelua on siis aktiivisesti ”harrastettu”. Piilo-opetussuunnitelmaani kuuluu motivaation herättäminen kielen opiskelua kohtaan niin, että se jatkuu koulun ulkopuolella ja koulun jälkeenkin. Tällä tarkoitan esimerkiksi sitä, että jokin luova työ kielen harrastuksen parissa saa osuutensa oppijan vapaa-ajasta. Esimerkiksi oppilas innostuu tekemään kieleen liittyvää projektia niin, ettei laske tunteja eli sisäsyntyinen motivaatio on sytytetty.

Katri Karasman ent. Sarmavuoren tutkimus Turun yliopistoon vuodelta 2011 osoittaa, että kyllä toiminnallisilla menetelmillä on ollut positiivinen vaikutus etenkin asenteisiin. Kun asenteet opittavaa ainesta kohtaan ovat hyvät, myös oppimistulokset ovat paremmat. (ks. esim. Katri Karasma (2017), Katariinan kammarissa – myrskyävällä merellä, Prometheus kustannus oy, s.202-212)

Tietysti on joitakin oppilaita, jotka eivät ole olleet halukkaita osallistumaan toiminnallisiin menetelmiin. He ovat saaneet jäädä reunoille katsomaan. Yleensä he ovat niitä, jotka jättäytyvät myös ryhmätöiden ulkopuolelle. Mielestäni heidän kanssaan ei saa luovuttaa, vaan heillekin on joskus tarjottava turvallinen mahdollisuus johonkin toiminnallisuuteen yhdessä ryhmän kanssa, mutta pakottamaan en rupea. Mielestäni myös havainnoimalla ja kuuntelemalla voi oppia. Parhaimmillaan toiminnasta vetäytyneet näkevät, että muilla on hauskaa, ja ehkä voivat joskus yllättää opettajan omalla toiminnallaan, kuten on käynytkin.


7. Millä muulla tavalla opetat kielioppia? Miten yhdistelet opetuksessasi eri kieliopin opettamisen menetelmiä?

Opetan kielioppia myös ns. urakkatyönä: oppilas saa etukäteen tietää oppikirjan tärkeimmät tehtävät ja tehdä niitä omaan tahtiin opettajan kierrellessä pienryhmäpöytiä ja auttaessa tarvittaessa. Tämä tapa on myös toiminut hyvin ja tähtää siihen, että pienryhmät voivat auttaa toisiaan ja että opettaja huomaa avuntarvitsijat sekä nopeasti edistyneet, jotta eriyttäminen helpottuu.

Toisaalta toiminnalliset menetelmät yhdistävät ryhmää kokemuksellisuutensa ja kehollisuutensa kautta: oppimisessa ei voi erottaa mieltä ja kehoa, joten toiminta voi auttaa oppijaa syventämään ymmärrystä aiheesta ja sen (puhekielen ja muista) käyttöyhteyksistä: missä ja miten kieltä käytetään? Mikä on oppijan oma suhde kuhunkin kielen asiaan? Toiminnalliset menetelmät limittyvät keskenään ja pyrin niissä vaihtelevuuteen sekä oppijalähtöisyyteen ns. urakkatyön rinnalla.



8. Mikä on mielestäsi kaikkein tehokkain ja parhaan lopputuloksen tuottava tapa opiskella kielioppia? Miksi?

Oppijan oma tutkimistyö (ja sen visualisoiminen, näkyväksi tekeminen ja mielellään oman tekemisen kautta), mutta siihen vaikuttaa esim. se, miten opettaja ”syöttää” tehtävän. Mielestäni on parasta ruokkia oppijan innostusta, mikä yleensä lähtee vaihtoehtoisista tavoista näyttää osaamisensa. Parasta on myös nähdä oppijan innostuksen kasvaminen tai syttyminen hänelle aluksi vieraaseen tapaan opiskella kieltä, esimerkiksi aiheeseen liittyvän lautapelin/ Kahootin kysymysten kehittäminen, liikkuminen ja tanssikoreografian ja lorujen kehittäminen, draamallisen esityksen keksiminen ja esittäminen, piirustelu esimerkiksi Sanaluokkamaasta tai kaupunginosista.

Oppikirjan ja/tai netin harjoitusten sekä omien muistiinpanojen tekeminen ja toiminnallisten menetelmien yhdistäminen on paras yhdistelmä. Kun oppija toimii ja selittää tai esittää jollakin tavoin ajatuksensa, on löytänyt ajatuksilleen muodon, on oppiminen lähtenyt käyntiin oppijalähtöisesti.



Kuva: Saunalahden koulun 7.luokan oppilaiden pienryhmä halusi tehdä sanaluokkakertauksena Sanaluokkapelin keväällä 2017. Tuloksena visuaalisesti selkeä työ, erittäin haastavia kysymyksiä ja toiminnallisia tehtäviä.

perjantai 3. maaliskuuta 2017

Sanaluokkakertaus toiminnallisesti - Luovuus ja leikki opetuksessa


Tämä kirjoitus on osittain vastaus tämän päivän somessa törmäämääni kirjoitukseen leikin merkityksestä:
Aikuiset leikkimään tai työpaikat katoavat! http://yle.fi/uutiset/3-8791782
Ihmettelen siis myös, mihin jää leikki aikuisilta - ja nuorilta (oppitunneilla!), kun se lisää, lisäisi, luovuutta ja keksintöjen mahdollisuuksia?
Me leikimme tänään yläkoulussa kokonaisen tunnin, tavallaan, tavallamme. Vaihtoehtoja oli monia.
Annoin nimittäin oppilaille mahdollisuuden näyttää osaamistaan suunnittelemalla vaikka koko tunnin ajan sanaluokkakertausta yksin, parin tai korkeintaan neljän hengen ryhmässä. Ryhmän ja toiminnan muodon sai ja saa valita.
Tarkoituksenani on tällaisella toiminnalla juurruttaa vähitellen (äidinkielen ja kirjallisuuden) oppimiseen 1) ilmiöpohjaista ajattelua, 2) opettaa luovuutta, leikkiä, valinnanmahdollisuuksia, vastuunkantoa sekä 3) saada oppilas aktivoitumaan, löytämään omia kiinnostuksen kohteitaan ja innostumaan aiheesta, jonka liittää sanaluokkiin.
Eivätkö tällöin ajatteluntaidot sekä mielikuvitus saadakin käyttöön? Ryhmässä syntyy oppimislaboratorioita sekä autonomisuutta, itseohjautuvuutta?
Kyllä. Aivan heti yhdeltä tai kahdelta pienryhmältä käytävätyöskentely ei sujunut tarpeeksi hillitysti eli rauhallisesti ja päämäärätietoisesti, mutta he tulevat saamaan ensi viikolla toisenkin mahdollisuuden. Alla oleva ohjeistus ja lista oli oppilaille esitelty etukäteen ja omia ideoitakin sallitaan noiden lisäksi. Eräs keksikin: hän tekee nettiin sanaluokkiin liittyviä uutisia!
Melko moni pienryhmä turvautui kenties helpoimpaan ja turvallisimpaan vaihtoehtoon, mikä ei ole paha asia ollenkaan tietystikään: he tekevät kysymyksien avulla opettamista eli sanaristikoita tai Kahoot-visoja. Erilaisia lautapelejä on tulossa - kaikissa on todellakin jokin juju. Ainakin yksi sanaluokkaloru ja siihen tehty liikunnallinen esitys on tulossa. Visualisointeja tulee, kuten Sanaluokkasaari (näytti todella hyvältä ja tekijällä oli heti selkeät visiot!). Videoita on tulossa.

Ensi viikolla on yksi tunti aikaa näyttää ja esitellä toiminnan tulokset. Kokeen jälkeen.
Tarkoituksenani on siis tällaisella toiminnalla 4) juurruttaa oppimiseen uskaliaisuutta ilmaista ja toteuttaa itseään eri tavoin. Ehkä vähitellen oppilaat uskaltavat valita myös sellaisia toimintatapoja, joihin he eivät ole tottuneet - nähdessään, että jotkut kuitenkin uskaltavat.

Tässä siis 7.luokan oppilaille jaettu ohjeistus:
LUOVA TYÖ = KOEKERTAUS = OSAAMISEN NÄYTTÖ = OPETTAKAA ASIA MUILLE = VAIKUTTAA POSITIIVISESTI ARVOSANAAN (korvaa osaamisen näyttöä, jos et kokeessa onnistu)

Tee yksin tai 2-4 hengen ryhmässä luova koekertaus eli ”TUOTE” sanaluokista ja niiden opetuksista/ yhdestä sanaluokasta ja sen tärkeimmistä asioista.

Esityksen suunnitteluun annetaan tunnilla aikaa 1h-30 min ja esitys saa kestää esim. 5 min ja saa sisältää musiikkia. (Sovitaan ajat yhdessä.)

Saat valita muodon, mitä ja miten teet. Tässä esimerkkejä:

1. Liikunnallinen esitys: pantomiimi tai äänet ja sanat mukana. Esitys sisältää ilmaisua, liikettä. Esimerkiksi liikkumalla voi tehdä kuvion/ kuvioita/ käsitekarttoja, jotka opettavat ja kertovat valitusta aíheesta, esimerkiksi millaisia sanaluokat ovat.

Voitte tehdä myös yksinkertaisen tanssikoreografian, joka opetetaan muille; tanssiin on yhdistetty aiheen opetus eli sanat.

2. Voitte tehdä pienen esityksen tai näytelmän, jossa on jaettu roolit ja käsitellään aihetta, esimerkiksi ”Sanaluokkakauppa”, johon tulee erilaisia asiakkaita, esimerkiksi Aimo Adjektiivi, Siipi Substantiivi, Niilo Numeraali, Vinni Vikkelä Verbi, Paavo Partikkeli-Taipumaton.

3. Piirustelkaa Sanaluokkamaa tai –kaupunki, jossa on omat alueensa nomineille, verbeille ja taipumattomille. Tai keksikää piirustellen hahmot ja niiden nimitykset eri sanaluokille. Tai piirustelkaa sarjakuvastrippi, vähintään kolme kuvaa, liittyen sanaluokkiin esimerkiksi siten, että kaikkia sanaluokkia tulee käytettyä ja mahdollisimman monipuolisesti.

Piirustelkaa lautapelipohja, jonka kysymykset ja/tai tehtävät liittyvät sanaluokkiin.

Esitelkää piirustelunne muille esimerkiksi smart boardin avulla.

4. Keksikää sanaristikko tai tietokilpailu, vähintään 10 kysymystä, ja pitäkää kilpailu.

5. Kuvatkaa kännykällä video, joka esittelee sanaluokat. Video saattaa olla opetusvideo tai animaatio, se saattaa sisältää arvoituksia ja/tai se on kuvattu esimerkiksi niin, että se esittelee sanaluokat esineiden avulla. Yleisö ymmärtää vihjeistä, mitä sanaluokkaa kulloinkin tarkoitetaan.

6. Keksikää laulu ja sävel sanaluokista ja laulakaa ja/tai soittakaa se. Soittimina voi käyttää esimerkiksi kyniä. Laulun sanat kertovat siis sanaluokista ja yleensä laulun sanat sisältävät riimejä.

7. Kehittäkää sanaluokkiin leikki tai peli vaikka johonkin vanhaan leikkiin ja testatkaa sitä ryhmällä. Esimerkkejä peleistä ja leikeistä: vettä kengässä, tervapata, hedelmäsalaatti, peili, muistipeli…
8. Oma juttu (esittele ideasi opettajalle).
Työtä saa tehdä myös kotona.
Ja niin jotkut halusivatkin!
Ensi viikkoon!

perjantai 13. tammikuuta 2017

Toiminnallisten menetelmien tutkimusta arjen työssä: palautetta ja reflektointia I


Olen onnellinen siitä, että tänään 13.1.2017 tuntejani seuraamassa oli proseminaaria suunnitteleva ja työstävä opiskelija Helsingin yliopistosta. Hänen kiinnostuksen kohteenaan on tutkia toiminnallisten menetelmien, etenkin liikkeen avulla tehtävien kielen oppimiseen liittyvien harjoitteiden tehoa sekä opiskelumotivaation että oppimistulosten kannalta.

Kerroin hänelle, että asennetutkimus on tehty vuosina 2008-2010 Turun yliopiston professori Katri Karasman toimesta ja tutkimuksen tulokset näyttivät menetelmille vihreää valoa. Osallistuin itse tutkimukseen toiminnallisten menetelmien kehittäjänä ja kokeilijana äidinkielen opettajan roolissa.

Kerroin myös opiskelijalle, että olen jatkanut toiminnallisten menetelmien aktiivista käyttöä oppitunneillani, koska
1) oppilaat vaativat ja/tai pyytävät niitä
2) oppilaat nauttivat ja iloitsevat niistä mm. erilaisuuden ja yllättävyyden, arjesta poikkeavuuden sekä liikkumisen tms. seikkojen vuoksi ja
3) oppilaat tarvitsevat niitä, ja nyt vastauksen löytää esimerkiksi kohdasta kaksi.

Tarkoitus opiskelijan kanssa nyt onkin, että hän seuraa tämän kevään aikana perjantain kahden 7. luokan tuntejani ja kehittelee tutkimustaan. Iloitsen mahdollisuudesta reflektoida tunteja ja jalostaa menetelmiä myös yhdessä opiskelijan kanssa.

Tässäpä ajatuksia ensimmäisestä kerrasta, sanaluokkajakson aloituksesta.

+ Kaikki mukana: Vaikka olin etukäteen oppilaille sanonut, ettei ole pakko osallistua leikkeihin jne., vaan voi tehdä tehtäviä oppikirjasta, kaikki siirsivät tuolinsa molemmissa luokissa raivattuun keskitilaan sanaluokkasalaatti-leikkiä varten.

Ja tämä on suuri plussa. Kuvittelin alun perin, että molemmissa noin 20 hengen ryhmissä saattaisivat jotkut jäädä reunoille katselemaan ja tehtäviä tekemään.

+ Oppilaat pääsivät aluksi pienryhmissä kertaamaan sanaluokat monisteen avulla siten, että heillä oli neljä minuuttia aikaa selittää, mitä he ymmärsivät monisteesta, johon oli kirjoitettu sanaluokkajako, sanaluokkien taivutustavat ja alaryhmät.
Me opettajat kiertelimme luokassa, teimme tarkentavia kysymyksiä ja autoimme. Sain käsityksen, että sanaluokat olivat melko hyvin hallinnassa. Taipumattomien sanojen alaluokkien nimitykset vaikuttivat olevan monelle uutta tietoa.

Tämän jälkeen opettaja veti yhteisen keskustelun siitä, mitä osattiin, ja kyseli lisää kohdista, jotka eivät olleet kaikille kovin selviä.

+ Ensimmäinen ryhmä pääsi myös miettimään ns. sensuroimatonta sanalistaa Suomi-aiheista runokilpailua tai ainakin runon tekemistä varten samaan monisteeseen seuraavien neljän minuutin ajan.
Esittelin siis runokilpailun ja kerroin, että sanoja tullaan käyttämään runojen pohjana eikä ajatuksiaan saa eikä tarvitse sensuroida. Sanalistoja ja sanaluokkajakoja alkoi syntyä useimmilla, ja ainoaksi kotitehtäväksi ryhmät tulivat saamaan runojen muhimiset alitajunnassa tai paperille.
Sensuroimaton Suomi-aiheinen sanariihi alkaa 7.luokkalaisilla


Itse olen tyytyväinen, että sanoja – kerrattua sanaluokkajakoa – käytetään heti johonkin. Aikoinaan toiminnallinen kielioppi on saattanut kuulostaa jonkun korviin termien ja niiden merkitysten opiskelulta leikkien, mutta tällainen käsitys on ollut alun alkaenkin väärä, jos on ajateltu, että oppiminen jää tähän, vähän niin kuin termi- ja sanalistoiksi tai muistisäännöiksi.
Leikit ja muu toiminnallisuus kielen oppimisessa on pyritty aina sitomaan paitsi käytännön tarpeisiin niin johonkin järkevään ja mielellään ajankohtaiseen kontekstiin.
Oppilaslähtöisyys on arkea, oppilaan oma maailma saa tilaa.

Toisen ryhmän kanssa kävi niin, että alun monisteen selittämisen jälkeen hypättiinkin heti sanaluokkasalaattiin, sillä ryhmä kyseli heti tunnin alusta lähtien, että ”eikö meillä pitänyt olla draamaa ja näyttääkö tämä siltä; milloin meillä on?” Toinen ryhmä pääsi sitten ns. rauhoittumaan lopputunnista monisteen sanalistoja tehdessään.

+ Sanaluokkasalaatti paljasti, että pidempi kertaus sanaluokkien suhteen ja oppikirjan kanssa olisi ollut tarpeen. Eipä ollutkaan niin itsestään selvää, että oppilas olisi tunnistanut sanaluokat, mutta

+ sanaluokkasalaatti aiheutti sen, että oppilaat pitivät keskenään opetuskeskustelua, eli auttoivat toisiaan, millaista toimintaa opettajana tuin pysäyttämällä välillä salaatin kättä nostamalla ja kyselemällä, minkä sanaluokan sana äskeinen olikaan (ja mielellään perusteluja; perusteluja tässä kohdin olisi voinut vaatia enemmänkin). Oppilaat vastailivat hienosti, aina joku osasi eivätkä aina välttämättä samat, vaan useampi osallistui toisten neuvomiseen.


+ Palautekysely oppitunnin jälkeen:


1. Miltä tuntui tehdä? Perustele.

Molemmissa ryhmissä muistaakseni kaksi tai kolme oppilasta viittasi tähän (tulkitsen: uskalsi viitata). Palautteet olivat positiivisia, esim. ”näin sanaluokat jäävät mieleen; viimeksi meillä on ollut nää 5.luokalla, kyllä tässä oppi, ei tarvinut istua, kivalta tuntui, uudenlainen menetelmä”.


2. Käsi pystyyn, kenestä harjoitus oli hyödyllinen.

Kaikki kädet nousivat molemmissa ryhmissä kahta lukuun ottamatta.


Tämä on erittäin suuri plussa, joka kertoo menetelmän suosiosta, ja uskon oppilaiden rehelliseen palautteeseen. Oppilaat myös näyttivät tyytyväisiltä ja ainakin melko innokkailta.

Molempien ryhmien kaksi ihmistä, jotka eivät kokeneet, että sanaluokkasalaatin avulla olisi oppinut, osasivat perustella kokemuksensa hyvin. ”Eihän kahden taipumaton sana –esimerkin jälkeen osaa taipumattomia. Leikki ei opeta niitä.”

Tulkitsen heitä myös niin, että visuaalisuus ja etukäteen aiheen perusteellisempi kertaus olisi auttanut heitä.

Taululla olisi voinut olla myös esimerkkisanoja eri sanaluokkien alla. Nyt sanaluokkasalaatin ringin keskellä seisovalla kyselijällä oli valmiit sanalaput nomini-verbi-taipumaton –värikoodeineen apuna, jos hän halusi niitä käyttää ja näyttää vaikka muillekin.

Toinen mahdollisuus ringin keskelle viimeiseksi jääneellä oli keksiä sana itse. Keskellä olijat käyttivät molempia mahdollisuuksia.

3. Mitä leikki opetti niiden mielestä, joiden mielestä harjoitus oli hyödyllinen?

”Joutui miettimään, mihin sanaluokkaan sana kuului.” ”Ryhmätyötaitoja. Vuorovaikutusta.”

Siinäpä se, opettajan, oppilaan, kiteytystimantti:

Sanaluokkasalaattiharjoituksen myötä oppilas ”joutuu” keskittymään aiheeseen ja käymään läpi mielessään tietojaan.
Avainsanoja harjoituksen teettämiseen vastaisuudessakin ovat siis keskittyminen ja orientoituminen, huomion ja ajatusten suuntaaminen opittavaan tai kerrattavaan aiheeseen.
Motivaatio saattaa syntyä huomion suunnan mukaan tai on jo syntynyt.
Ryhmä tukee oppimista ja sen iloa kekseliäisyydellään.

+ Opettajaopiskelija vaikutti erittäin tyytyväiseltä näkemäänsä. Hänen mielestään menetelmä oli tehokas, koska se ei jättänyt opiskelijaa istumaan pulpettiinsa ja kuuntelemaan opettajan selostusta.
Hän antoi ohjeeksi jatkoa varten toiston eli samaa leikkiä voi leikkiä toistekin, kun esimerkiksi asiaa on käyty läpi oppikirjasta. Monisteen sanaluokkajaot olisi voinut värittää tai merkitä samalla värillä kuin valmiissa sanalappupinkassa, joka oli ringin keskellä seisojan "turva". Voi järjestää myös pienryhmittäin sanojen keksimiskilpailun tietyn ajan puitteissa.
Oi, runous, sinä odotat meitäJ

p.s. Sanaluokkasalaatti on aika lailla sama asia kuin hedelmäsalaatti-leikki. Sen tarkemmat ohjeet löytyvät Facebookin Toiminnallisen kielen oppimisen ryhmästä, sen tiedostoista. Tervetuloa!

p.s. Tässä linkki Saunalahden koulun 6.luokan sanaluokkasalaattivideoon: https://pakoluokka.wordpress.com/page/2/ Ohjaajana toimin minä, luokanopettajana Pasi Kotilainen.

lauantai 7. tammikuuta 2017

Palautteita erilaisista toiminnallisista koulutuksistani


PALAUTTEITA

* Toimintaa tunneille! Pohjois-Pohjanmaan äidinkielen opettajien syyspäivä 8.10.2016
”Eniten koulutuksesta hyötyivät varmaankin perusopetuksen äidinkielen opettajat ja S2-opettajat, muihin tarttui innostuksesi. Osuuttasi on kiitetty.” / Erja Kemppainen

-          Todella hyvä teema koulutuksessa.

-          Käytännön harjoitteet ja vinkit saman luokka-asteen kollegoilta ovat ihan parhaita.

-          Mukavaa, ettei pelkästään istuttu.

-          Mielenkiintoinen sisältö on ollut.

-          Toiminnallisista menetelmistä on aina kiva kuulla ja jutella.

-          Hyvä aihe koulutuksessa. Olisi riittänyt aihetta toisellekin päivälle.

-          Kiinnostava, toiminnallinen koulutuspäivä! Kiitos!

-          Kiitos inspiroivasta koulutuksesta.

-          Kiitos mielenkiintoisesta koulutuspäivästä!

  • Toiminnallisia menetelmiä kielen oppimiseen (6h)/ 8.12.2016 Lappeenranta, Itä-Suomen koulu, CLIL-opettajat

”Kiitän sinua kaikkien opettajien puolesta erittäin hyödyllisestä ja kaikin puolin erinomaisesta koulutuksesta. Opettajat ovat kehuneet pitämääsi koulutusta vuolaasti. Toivottavasti meillä olisi ilo ja kunnia saada sinut kouluttajaksemme myös tulevaisuudessa. Tässä pieni osa palautteista, jotka olivat sataprosenttisesti positiivisia.” /Itä-Suomen koulun rehtori Katri Anttila

-          Oikein hyödyllinen koulutus oli! Tänään jo kokeilin joitakin juttuja - oppilaat tykkäsivät! Tässä pitää yrittää jo saman tien ottaa käyttöön mahdollisimman moni menetelmä, ettei pääse unohtumaan. Kiitos Ninalle myös koulutuksen käytännöllisyydestä!

-          Samaa mieltä edellisten kanssa eli hyödyllinen koulutus. Koska kielet ovat erityistehtävämme, on tärkeää pysyä ajassa mukana ja osallistua koulutuksiin.

-          Kiitos Ninalle opetuksesta. Oli jotain vanhaakin joka palautui mieleen mutta uutta tuli runsaasti.

-          Hei! Minusta koulutus oli hyvä. Minä sain ideoita sekä Clil -opetukseen, että kielen opetukseen. Ohjaaja oli kannustava ja koulutus käytännönläheinen ja konkreettinen. Tämäntyyppisiä koulutuksia voisi olla lisääkin. Jää enemmän "kouraan". Kiitos virkistävästä päivästä sekä Ninalle että kollegoille!



·        Toiminnallisia menetelmiä kieliopin opettamiseen (6h)/ 17.5.2016 Kokkola

Arvioinnit 5 = erittäin hyvä, 4= hyvä, 3 = en osaa sanoa, 2 = huono, 1 = erittäin huono

Arviointeja 5 kpl/ 10 osallistujaa. Vastaajien määrä x arvosana.

Kurssin sisältö vastasi odotuksiani/tarpeitani: 4x5, 1x4

Opettajan asiantuntemus: 5x5

Opettajan innostavuus: 5x5

Oppimateriaalin selkeys: 3x4, 1x3

Kokonaisarviot kurssista

Mikä oli opetuksessa/ kurssissa parasta?

-          Ajankohtaisuus, suoraan käyttöön omassa työssä.

-          Asiantunteva innostava opettaja. Uudet ideat opetukseen.

-          Se antoi juuri niitä konkreettisia vinkkejä työni kehittämiseen, mitä olin toivonutkin.

-          Muiden äidinkielen opettajien tapaaminen ja yhteiset oivallukset siitä, miten kielioppia voi tehdä. Toiminnallisuus!

-          Aito, ystävällinen ilmapiiri ja mukava tunnelma – lämmin kiitos opettajalle, osallistujaryhmälle ja järjestäjälle!

Mitä kehittämismahdollisuuksia näkisit kurssissa?

-          Ei mitään.

-          Harjoitusten välissä ei ollut oikein aikaa kirjoittaa muistiin tärkeimpiä kohtia harjoitukimaraan littyen – ainakin harjoitusten mieleen palauttaminen oli hankalahkoa.



·        Visuaalisuus opetuksessa (3h)/ 9.3.2016 Kerava

Arvioinnit 5= erinomainen - 0 = heikko. Arviointeja 5 kpl/ 10 osallistujaa. Vastaajien määrä x arvosana.

Kurssin yleisarvosana: 1x5, 4x4

Kurssi vastasi odotuksia: 1x5k, 3x4, 1x3

Kurssin tavoitteet toteutuivat: 4x4, 1x3

Kurssin pituus: 3x5, 2x4

Opettajan asiantuntemus: 4x5, 1x4

Opettajan opetus- ja ohjaustaito: 3x5, 2x4

Opettajan taito innostaa ja osallistaa: 4x5, 1x4

Ryhmän aktiivisuus: 4x5, 1x4

Oma aktiivisuuteni: 1x5, 3x4, 1x3

Ryhmän ilmapiiri: 4x5, 1x4

Opetusmateriaalit: 1x5, 4x4

Muuta palautetta:

Olin todella tyytyväinen koulutukseen. Erityisesti pidin rennosta ilmapiiristä ja siitä, että kouluttaja ei yritä esittää tietävänsä aiheesta kaikkea.

Sopiva pikku kurssi arki-illalle.

Lisää tämmöisiä kursseja opettajille!





  • Espoon pedagoginen iltapäivä Toiminnallista kielenhuoltoa ja lauseoppia – erityisenä näkökulmana erilainen oppija, 26.3.2014, vetäjät Nina Maunu ja Katja Korhonen, loppurentoutus Piia Posti



Arvio koulutuksesta (erinomainen= 5, hyvä = 4, en osaa sanoa = 3, tyydyttävä = 2, huono = 1)

5, 5, 5, 5, 4, 5/4, 5/4, 4, 5, 5, 5, 4

Muuta palautetta:

Innostus tarttuu, parasta antia ovat omat kokeilut ja kokemukset.

Tilaisuus ylitti odotukseni, sain siltä paljon!

Hyviä käytännön harjoituksia. Aikaa voisi olla enemmänkin tällaisen sisällön käsittelyyn.

Miellyttävä ilmapiiri, monipuolista, innostunutta ja innostavaa. Harmi, että aika oli turhan lyhyt, olisin mielelläni osallistunut koko päivän koulutukseen.

Sisältö oli monipuolinen, käytännönläheinen, kannustava ja innostava – sain paljon uusia ideoita ja ilmapiiri oli oikein toimivaJ

Oli mielenkiintoista kuulla esimerkkejä ja kokeilla itsekin. Loppurentoutus oli kiva lisä asiapitoiseen ohjelmaan. Ehkä tauko johonkin väliin olisi ollut kiva.

Kiitos. Koulutus oli hyvä. Ehkä tositoimiin olisi voinut siirtyä nopeamminkin. Toki keskustelu on myös tärkeää.

Aika tuntui loppuvan kesken. Kiinnostavista asioista olisi keskustellut/ kuullut pidempäänkin. Aurinkoista kevättä!

Olisi hyvä saada s-postissa aihepohjat, muuten sisältö unohtuu!

Hyvin järjestetty. Aikataulu piti ja kahvittelu alussa piristi ja antoi energiaa jaksaa työpäivän jälkeen. Sisältö oli hyvä ja sain paljon ideoita omaan opetukseeni.

Kyllä vastasi. Kivaa ja hyödyllistä oli. Opettajat olivat innostavia.

Mukaansatempaavat ohjaajat, rento ilmapiiri, ihania, toteutettavia ideoita opetukseen J

Hyvä, että oli myytävänä sämpylöitä.



Koulutusideoita:

Tällaista lisää, kiitos!

Toiminnallisuutta äidinkielen opetukseen (kuten tämä koulutus). Mindfulness-koulutusta yläkoulun opettajille.

Lisää toiminnallisen opetuksen koulutusta! ( x 2)

Lisää tällaista toiminnallista koulutusta.

Lisää tällaista yhteistyötä vaikka kielten opettajien kanssa.

Työpaja samasta aiheesta: kokemusten jakamista ja ideoimista eteenpäin yhdessä.


·        Palaute Liikkuvan koulun työpajoista , 2014 Seinäjoki
Kämppi Katariina [Katariina.Kamppi@likes.fi]

Lähetetty:
8. toukokuuta 2014 15:24
Vastaanottaja:
Liitteet:
Heippa!

Kaipailit palautetta Seinäjoen työpajoista, saamasi pitää J
 Netissä palautetta jättäneistä 11 piti työpajaasi erinomaisena ja 15 hyvänä.

Reissuvihkoihin oli kirjailtu seuraavanlaisia kommentteja:

Tiistain pajoista:
-          Äidinkielityöpaja oli hauska, ohjaaja sai toiminnallisen opetuksen kuulostamaan helpolta niin, että oikeasti opetellaan oppiainetta, eikä liike ole pääosassa, vaan apuväline.
-          Todella innostava opettaja ja hyvin vedetty mielenkiintoinen työpaja.
-          Iloista toiminnallista touhua. Ehkä vähän sekava teoriaosa.
-          Draamatyöpaja: seminaarin paras osuus! Todella hyviä ideoita omaan jokapäiväiseen luokanopettajan työhön. Todella paljon uusia ajatuksia heräsi.
-          Ihanaa nähdä äidinkielen opettaja toiminnallisuuden puolestapuhujana.
-          Nyt tarvitaan esimerkkitehtäväpaketti jokaiseen oppiaineeseen, jotta passiivisille opettajillekin saadaan ”kättä pidempää”, ohjeet toiminnallisuuden toteuttamiseen!!! Nina Maunun esimerkkitehtävät olivat mainioita!
-          Kiva paja, rento ja toiminnallinen. Sain ideoita arkeen.
-          Äikänopella on ihan kivoja vinkkejä, mutta esiintyjää oli työläs seurata.

Keskiviikon pajasta:
-          Kouluttaja innostava ja aihe tärkeä.
-          Mahtavia vinkkejä, otan heti käyttöön äidinkielessä.
-          Tästä sai paljon uutta, oli käytännönläheinen, hyvä!
-          Tämä työpaja oli koulutuksen parasta antia. Sain monta hyvää ideaa toiminnalliseen opetukseen!
-          Hauska, iloinen, TODELLA ANTOISA tunti, herätti mielenkiinnon toiminnallisesta oppimisesta, mukaansatempaava kouluttaja : )

Tässä olivat siis kaikki saamasi kommentit, joten tältä pohjalta on varmasti hyvä jatkaa. Toivottavasti hyödyit seminaarista myös kontaktoinnin suhteen ja keikkaa pukkaa jatkossakin.


Oikein ihanaa kevättä ja tsemppiä toiminnallisen oppimisen polulle!
Katariina